sunnuntaina

ne sekunnit, minuutit, tunnit ei venaa.

Sä kuljet allapäin, no mikä sul on?
No pakko myöntää, et vaivaa huono omatunto.

Ne mont tekoo mitä jätin tekemättä,
ne monet sanat, jotka jätin sanomatta,
enkä tiiä saanks mä ikin valmiiks tätä plattaa.
Se streessaa.
Elämä kulkee sataa ja tuhatta
ja yritän parhaani mukaan elää katumatta.
Niit kaikkii typeryyksii, ja niit on paljon.

Mut kyl ne pitää laittaa omaks syyksi.
Ei koskaan oikeet aikaa menettää läheistä,
ja jos aika on rahaa,
mul ei oo vittuukaa käteistä.
Ja mitä jää käteen elämästä?
Miks mul ei oo koskaan tarpeeks aikaa?
Se kuluu ja kuluu, enkä saa siitä kii.
Siks kaikist hyvist muistoist mä pidän kii.
Miks mul ei oo koskaan tarpeeks aikaa?
Ne sekunnit, minuutit, tunnit ei venaa.
Ja kaikki voi olla liian myöhäst huomenna.

maailman paskimmat synttärit takana, mut elämä jatkuu. ei mul oo enää ketää semmosta kelle voin puhuu, ei ketään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti